Niskaportin historia

Niskaportin tilan historiaa voidaan jäljittää "Kreivin aikaan" 1600-luvulle, jolloin Pietari Brahe hallitsi Suomea kuninkaan käskynhaltijana. Vuodelta 1639 on olemassa Pietari Brahen Porvoossa allekirjoittama asiakirja, jolla annettiin Iitin seurakunnan apulaispapille, Jordan Eerikinpoika Peuroniukselle tilaoikeudet Radansuu-nimiseen autiotilaan. Aimo Halilan, jo edesmenneen maamme eturivin paikallishistorioitsijan, mukaan papin kuoltua v. 1684 tila peruuntui takaisin kruunulle, mutta jälkeläiset jäivät kylään. Aimo Halila sanoo Radansuun kylää sijainniltaan erääksi pitäjän edullisimmista ja erittäin luonnonkauniiksi. Sopivien henkilöiden vaikutuksesta Niskaportin tila nousi 1860-luvulle tultaessa eräiden muiden talojen ohella erääksi kylän merkittävimmistä.

Niskaportin tilan asioissa Apulaispappi Peuroniuksen jälkeläinen, Emil Woldemar Lehtinen, toimi tarmokkaasti investoiden, laajentaen ja uudistaen niin tilaa, sen viljelystä kuin karjanhoitoakin. Hänen hieman yllättäen kuoltua lyhyen ja vaikean sairauden jälkeen vuonna 1929 tilanhoitoa jatkoi hänen poikansa Kauko Pellervo Lehtinen (1908-1992). Suomen maatilat-teoksessa vuodelta 1931 tilan pinta-alaksi mainitaan tuossa vaiheessa 286,5ha, mistä peltoa 65ha. Tilan päärakennus periytyy 1820-luvulta, ja sen laajennusosa 1800- ja 1900-lukujen vaiheessa. Uusi, ajanmukainen navetta ja talli valmistuivat 1927. Rakennusten peruskorjaus suoritettiin 1973. Peltojen salaojitus saatetiin valmiiksi Kauko Lehtisen aikana.

Kauko Lehtisen kuoltua tilaa hoiti perikunta. Rakennukset ja pellot myytiin vuonna 2003 Iitti Golf Oy:lle. Jordan Eerikinpojan ajasta lähtien tila oli saman suvun hallussa 11 sukupolven ajan.

Rakennusten uusi käyttö palaa eräässä mielessä juurilleen, toimihan talo perinteisesti kestikievarina. Rakennukset ja niitä ympäröivä maisema ovat jo 1970-luvun alusta olleet museoviraston valvonnan kohteina. Museovirasto on antanut myös ohjeet korjausten, uudisrakentamisen ja maisemoinnin vanhaa kunnioittavasta toteuttamisesta. Tilan historia ja perinteet ovat todella säilyttämisen arvoisia. Iitti Golf sai tilan haltuunsa hyvään aikaan, sillä tila olisi saattanut päästä ajan kuluessa pahasti ränsistymään jakamattoman kuolinpesän hallussa. Nyt hyöty on molemminpuolinen: Iitti Golf pystyy tarjoamaan golfin ystäville ja muillekin ulkoilijoille harrastusten parista luonnonkauniin maiseman ja maalaismiljöön. Vastapalveluksena "tilavanhukselle" Iitti Golf pitää sen kunnosta sille kuuluvaa huolta ja varjelee samalla sen arvokasta kulttuuriperintöä, yhteistyössä museoviraston kanssa.

Golfkentän rakentamisen yhteydessä myös maisema parantuu, näkymät parantuvat ja ympäristön kasvillisuus tulee huollettua. Golfkentän alue on vanhaa viljelymaisemaa, jonka historiallinen arvo on juuri avoimessa maisemassa. Järvikannaksen loivasti kumpuileva pelto ja niitä reunustavat mäntyvaltaiset harjut mahdollistavat nykyaikaisen laatukentän rakentamisen.

- Riitta Jääskeläinen

• Niskaportti syntynyt 1600-luvulla
• Rakennukset ja niitä ympäröivä maisema ovat jo 1970-luvun alusta olleet museoviraston valvonnan kohteina. Museovirasto on antanut myös ohjeet korjausten, uudisrakentamisen ja maisemoinnin vanhaa kunnioittavasta toteuttamisesta
• Rakennukset ja pellot myytiin vuonna 2003 Iitti Golf Oy:lle.